Balin saarelle saavuin siis lauantaina 9. päivänä tammikuuta. Lentokentällä hotellin kuljettaja oli vastassa niin kuin pitikin. Sokkeloinen, ruuhkainen, kaiken kaikkiaan epäselvä ja -siisti matka Legianin alueelle. Where is the paradise?!? Hotelli oli kuitenkin varsin mukavan oloinen, siistit peseytymistilat, dorm-huone sekä allas-alue. Sänkypaikasta maksoin noin 18 €/yö. Ensimmäisenä päivänä en saanut aikaan juuri mitään. Puhelinliittymän kävin hankkimassa, rannalla pyörähdin tallustelemassa ja kevyesti tutustuin hotellin ympäristöön. Ilta vierähti altaan vierellä olevassa ”loungessa” kuunnellen väsyneenä tanskalais/ruotsalais/puolalais/kanadalais ajatusten vaihtoa.
Hikisesti ja palellusti (ts. liian paksu peitto sekä liian kylmällä ollut ilmastointi à hirveä räkä/kurkkutauti) nukutun yön jälkeen heräsin virkeämpänä uuteen päivään. Aamupalalla ”tutustuin” itänaapurimme matkaajaan Sergeihin, jonka kanssa päätimme lähteä iltapäivällä tutustumaan Ulu Watuun, Balin saaren eteläosaan. Kiersimme katsomassa muutamat rannat läpi, ennen siirtymistä Pura Luhur Ulu Watun temppelialueelle. Varsin hienot maisemat, ei voi muuta sanoa! Alueella kävimme katsomassa myös paikallisen Kecak Dancen, jonka loputtua oli auringonlaskun aika. Edelleen erittäin hienot näkymät! Tästä auringonlaskusta on kuva myös blogin etusivulla, ja FB:ssä, jossa myos muita kuvia kunhan niita sinne saan. Illalla palatessamme hotelille, suunnittelimme lähtevämme tutustumaan yöelämään. Hotellilla samaa oli suunnitellut moni muukin, joten sille tielle lähdettiin. Ensimmäisenä etappina kevyt päivällinen/illallinen hotellin lähellä sijaitsevassa warungissa, ravintolassa. Siellä näin myös ensimmäiset suomalaiset (koulukaverini) Balilla, sillä selvisi että tytöt olivat myös tulleet vaihtoon. Meidän venäläis/tanskalais/australialais/suomalais miesjoukkomme jatkoi matkaa kohti Kutaa, tuota turistien Balin Mekkaa, jos asian näin voisi ilmaista. Ja yökerho valintamme osui Bountyyn. Tämän klubin häkeistä ja drinkeistä olin kuullut jo aiemmin Balilla vierailleiden tarinoita. Hyvin pitivät tarinat paikkaansa.
Maanantai käynnistyikin sitten vähän myöhemmin, ”aamupalalle” päästessämme Sergein kanssa kello näytti jo iltapäivä kahta. No, rankkaan opiskelurupeamaan on valmistauduttava huolella. Maanantaipäivästä lopun lähinnä hengailin hotellin altaalla, sillä illalla ohjelmassa oli Lappeenrannan osaston noutaminen lentokentältä. Olli ja Mikko saapuivatkin ajallaan, ja muutaman lopulta päätyivät myös yöpymään samaan hotelliin. Ollin matka alkoi hyvin, puolitoista tuntia Balilla ja visa electron hävinnyt. Kortin sulkeminen ja lopulta selvisi, että onhan kortilta mennyt vähän maksuja katoamisen ja sulkemisen välillä. Aika näyttää korvaako joku ja mitä.
 
Pahoittelen ulkoasun epatasmallisyytta! Vaikeuksien kautta voittoon, vaikka voittoon onkin viela matkaa. Jotain kuitenkin saatu nakyviin "thumbs up" :)
VastaaPoista-rt-